Opettaisinko lapsiani lukemaan vai laskemaan?

Jos joku on meitä kaipaillut niin kerrottakoon viime aikaisen hiljaisuutemme johtuneen siitä, että olen harrastanut joutoaikoinani töiden metsästystä blogin kirjoittamisen sijaan. Blogi siis päivittyy todennäköisesti varsin verkkaisesti jatkossakin, sillä toivottavasti pian löytyvä työ tuskin lisää käytettävissä olevaa vapaa-aikaani.

Olen yrittänyt kuvitella millaista meillä sitten on kun minäkin olen töissä ja mitä ehdin ja jaksan poikien kanssa tehdä. Koska yhteistä aikaa on silloin paljon vähemmän on tuumattava tarkemmin mistä meidän touhuistamme pojille voisi olla eniten hyötyä. Lueskelin inspiraation lähteeksi Hannele Ikäheimon kokoamaa luetteloa matematiikan opetuksen tutkimuksesta. Matematiikan oppimisessa näyttäisi toimivan Matteus-vaikutus eli yksilöiden väliset taitoerot kasvavat sitä mukaa kun lapset opettelevat uusia asioita. Oppi ja ymmärrys kasaantuu siis niille, joilla sitä jo ennestään on. Esikoulun lopussa mitatut taidot lukumäärien vertailussa ja lukujonoissa ennustavat 70 % oppilaiden osaamisesta vielä 4. luokalla. Samaa vaikutusta ei ole havaittavissa lukemisen ja luetun ymmärtämisen suhteen. Esi- ja alkuopetus näyttää hyvin tasaavan lukemisen ja luetun ymmärtämisen taitojen erot lasten väliltä.

Näiden tutkimusten perusteella tuumasin, että on lasteni kannaltaan hyödyllisempää panostaa käytettävissä oleva aika ennemmin matematiikan opetteluun kuin lukemisen harjoitteluun. Kielten oppimisen kannalta toki ikävuodet 0-6 ovat kriittistä aikaa ja rikkaan äidinkielen kuuleminen on kielen tajun kehittymisen kannalta silloin ensiarvoisen tärkeää ja muita kieliä oppii verrattomasti helpommin kuin vanhempana, mutta lukemisen opettaminen taitaa jatkossa jäädä meillä vähäiseksi.


Lähteet:

• LUKI-vaikeudet ja matematiikan oppimisvaikeudet, Hannele Ikäheimo: http://www.opperi.fi/06_kirjallisuus_tutkimus/LUKI+MAT.pdf

Lukemisen opettamisen menetelmät

Kirja: Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa, Marja-Kristiina Lerkkanen

Olen kovasti pohdiskellut miten leikki-ikäisten lukemaan opettamista pitäisi lähestyä ja tartuin jälleen kirjaan, tällä kertaa luetuksi tuli maallikollekin mukavasti aukeava Marja-Kristiina Lerkkasen Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa.

Lukemisen opettamisen menetelmiä on paljon ja niitä voidaan jaotella seuraavasti:

• synteettiset menetelmät, joissa opetus etenee kielen pienistä osista suurempiin (esim. kirjain - äänne - tavu - sana - lause - teksti),
• analyyttiset menetelmät, joissa opetus alkaa jostain kielen merkitystä kantavasta osasta kuten kokonaisesta sanasta edeten kohti pienempiä osia (esim. teksti - lause - sana - tavu - äänne/kirjain) ja
• sekamenetelmät, joissa yhdistetään synteettisten ja analyyttisten menetelmien piirteitä.

Yhdenkään menetelmän ei ole pystytty todistamaan olevan aukottomasti ylivertainen muihin nähden. Menetelmät eroavatkin siten, että analyyttisissä menetelmissä korostuu luetun ymmärtämisen ja tekstin tuottamisen taito, kun taas synteettiset menetelmät ohjaavat tarkkaan lukemiseen ja niissä saavutetaan virheetön mekaaninen peruslukutaito nopeasti ja ne tukevat myös oikeinkirjoituksen oppimista.

Tällä hetkellä lukemaan opettamisen menetelmistä Suomessa on yleisimmin käytössä synteettiseen perustaan pohjaava KÄTS ja analyyttiseen perustaan pohjaava LPP. KÄTS-menetelmässä (Kirjain Äänne Tavu Sana) opetetaan rinnakkain ensin kirjainten, sitten tavujen ja lopulta sanojen tunnistamista, lukemista ja kirjoittamista. LPP-menetelmässä (Lukemaan Puhumisen Perusteella) opetuksen perusta on lasten oma puhekieli, jota muutetaan kieleksi, lauseiksi ja tekstiksi. LPP-menetelmää on kiitetty sen lapsilähtöisyyden, yksilöllisyyden ja vuorovaikutteisen toiminnan vuoksi, mutta se on opettajalle työläs.

Lopullista vastausta ihmettelyilleni ei tästäkään kirjasta löytynyt, mutta ehkä jotain suuntaviivoja kuitenkin. Seuraavaksi ainakin haluaisin tutustua paremmin LPP-menetelmään. Toisaalta pohdin, että pitäisikö kuitenkin pysytellä pelkästään kielellisen tietoisuuden harjoituksissa ja antaa sen lukutaidon tulla itsekseen, kun se on sieltä tullakseen.


Lähteet:

• Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa, Marja-Kristiina Lerkkanen, WSOY, 2006

Sanan alkuäänteen tunnistaminen

Kenelle: Lukemista ja kirjoittamista harjoittelevalle.
Tarvitaan: Lunttilappu harjoistusohjeista aikuiselle - tai hyvä muisti.

Olemme harjoitelleet sanan alkuäänteiden tunnistamista kolmevuotiaan kanssa jo jokin aikaa. Olen sanonut sanan ja pyytänyt lasta kertomaan millä äänteellä sana alkaa. Tämä harjoitus on kuitenkin etenkin konsonantilla alkavien sanojen osalta turhan hankala kolmevuotiaallemme. Riemukseni löysin Puhekuplia -kirjasta meille uusia mukavia sanojen alkuäänteisiin liittyviä leikkejä:

• Aikuinen sanoo: "Arvatkaa, kenen nimi: Uu-uu-uupataa, ulliskoukku upsis (Ulla)." Jos nimi alkaa konsonantilla, otetaan mukaan myös sitä seuraava vokaali, esim. Tii-tii-tipataa, tilliskoukku tipsis (Timo). Kokeilimme kaikkien tuttujen nimiä.
• Alkuäänteettömän sanan keksiminen: Aikuinen kysyy mikä ilman alkuäännettä sanottu sana voisi olla kyseessä (esim. -uu, -ukka, -aapas), ja lapset keksivät puuttuvan sanan ja alkuäänteen. Arvaamista voi helpottaa käyttämällä sanoja, jotka liittyvät lapselle näkyvillä oleviin asioihin.
• Alkuäänteen poistaminen: Mikä sana jää jäljelle, kun poistat ensimmäisen äänteen? Esimerkiksi takka, raivo, reki, lauta, lemu, laine, meno, molli, saari, soma, nappi tai takku, tukki, papu, kelo.

Näiden leikkien avulla meiltä sujui yksi ajomatka oikein hauskasti ja kolmevuotias oli leikeistä hyvin innostunut.


Lähteet:

• Ideat ja ohjeita: Puhekuplia - Lapsen puheen ja kielellisen tietoisuuden kehittäminen, Maija-Leena Hakamo, Lasten Keskus, 2011

Kirjaimet ja sanat -peli

Kirjaimet ja sanat -peli, Tactic

Tarvikkeet: Pelin mukana tulee kahdeksan kaksipuoleista pelilautaa, riittävä määrä (99 kpl) kirjainlaattoja sekä kangaspussi kirjainlaattoja varten.
Kenelle: Pelin mukana tulee ohjeet neljää peliä varten. Mielestäni pelit 1 ja 2 soveltuvat parhaiten kirjaimet jo hyvin osaavalle lapselle, joka alkaa opettelemaan lukemista. Pelipaketin mukana on myös ohjeet kahteen peliin, jotka soveltuvat lapsille, jotka osaavat jo kirjoittaa, mutta näitä emme ole kokeilleet vielä. Valmistajan suositusikä 4+.

Pelilaudat (keltainen, sininen ja vihreä)

Kirjainlaatat

Peli 1: Ampparin kirjainpeli

Tässä pelissä käytetään pelilautoja ja kirjainlaattoja. Pelilaudalle kirjoitetaan kunkin rivin alussa olevaa kuvaa vastaava sana. Keltaisilla pelilaudoilla kaikki sanan kirjaimet on jo annettu, eli tällä pelilaudalla voi harjoitella aluksi sitä miten kirjaimet laitetaan pelilaudalle. Sinisillä pelilaudoilla osa kirjaimista on annettu ja vihreillä pelilaudoilla ne pitää kaikki keksiä itse. Jos lukemisen harjoittelu ei tunnu etenevän, tällä pelillä voi saada hommaan uutta motivaatiota. Myös tätä peliä pelatessa lukemisen opettaminen kannattaa tehdä äänteitä käyttäen. 

Peli 2: Aakkosmato

Harjoitellaan aakkosia etsimällä kaikki aakkosten kirjaimet ja laittamalla kirjainlaatat aakkosjärjestykseen. Me teimme tätä peliä laulaen aakkoslaulua aina siihen asti mihin aakkosmato oli jo edennyt ja sitten lapsen piti muistaa mikä kirjain tuli seuraavaksi. Näin pelattuna peli oli todella mieluisa. Aakkosmadon pelaaminen selvästi vahvisti kolmevuotiaan aakkosjärjestyksen muistamista sekä suomenkielessä vähemmän käytettyjen kirjainten tuntemista.

Omia pelejä

Kirjainlaattoja voi käyttää kirjainten opetteluun ja kertaamiseen muutenkin. Lapsen voi antaa nostaa pussista kirjaimia ja pyytää nimeämään ne tai pyytää etsimään tietty kirjain kirjainten joukosta. Myös lapsen oman nimen ja muiden tuttujen ja tärkeiden sanojen kirjoittamista tai lukemista voi harjoitella kirjainlaatoilla. 

Lähteet:

• Kirjaimet ja sanat -pelin (Ampparin eskari) säännöt

Lukemisen opettaminen

Lukemista harjoitellessa kannattaa muistaa, että kirjaimen nimi ei ole äänne, vaan äänneyhdistelmä, josta äänne voidaan johtaa. Tästä syystä kirjainten nimillä tavaaminen voi johtaa lukijaa harhaan (esim. koo-ii-äs-äs-aa). Tämän vuoksi vielä 1970-1980 -luvuilla käytössä ollutta kirjaintavausmenetelmää ei enää käytetä koulussa. Alla olevien Papunetin pelien avulla vanhempikin oppii opettamaan lukemista äänteiden avulla - sellaisenaan tosin äännetavausmenetelmääkään ei lukemisen opetuksessa nykyään käytetä.

Papunetin pelejä, joiden avulla voidaan harjoitella sanojen lukemista:

• Äänteitä ja kirjaimia - lyhyet sanat 1
• Äänteitä ja kirjaimia - lyhyet sanat 2
• Äänteitä ja kirjaimia - pitkät sanat

Lukutaidon kehittymisen kannalta on tärkeää, että lapsi oppii jakamaan sanoja tavuiksi ja äänteiksi. Tavuttamista voi lapsen kanssa harjoitella taputtamalla käsiä sanan tavujen rytmissä (esim. sana au-to saisi kaksi taputusta, toisen a-kirjaimen ja toisen t-kirjaimen kohdalla). Mieluista taputettavaa on tietysti myös oma nimi ja ympärillä näkyvät lapsen nimeämät konkreettiset asiat.

Papunetin pelejä, joiden avulla voidaan harjoitella sanojen alkuäänteen ja sitä vastaavan kirjaimen tunnistamista:

• Sanojen alkuäänteet - piirroskuvin
• Sanojen alkuäänteet - valokuvin

Lähteet:

• Lukimat/Lukemaan opettaminen: http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1
• Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa, Marja-Kristiina Lerkkanen, WSOY, 2006

Käsin kirjoittamisen harjoittelu

Nykyisin koulussa käytössä olevat suuret tekstauskirjaimet, kuva muokattu Opetushallituksen Uudet kirjaimet ja numerot -sivuston tyyppikirjainkuvasta (pienet tekstauskirjaimet on poistettu)

Kirjoittamisen harjoittelu on hyvää lukemisen harjoittelua, sillä se saa lapsen keskittymään sanan kirjaimiin yksitellen ja huomaamaan miten sanat muodostuvat kirjaimista. Jos opetat lastasi kirjoittamaan käsin, kannattaa muistaa että lapsi oppii kirjoittamaan samaan tapaan kuin puhumaan; hän tarkkailee mitä muut tekevät ja yrittää toimia näkemänsä mallin mukaan. Tekstauskirjaimet ovat muuttuneet sitten meidän koulupäiviemme ja jos lapsi opettelee kirjoittamaan sinun mallisi mukaan, hän voi oppia kirjaimet kovin eri tavalla kuin niitä koulussa nykyään harjoitellaan. Vanhoista vääristä tavoista on vaikea opetella pois, joten teet lapsen koulutien mukavammaksi kun opetat hänet kirjoittamaan saman tien kuten koulussakin kirjoitetaan.

Jos lapsi näkee vain valmiita kirjaimia, hän ei voi tietää miten niitä on järkevää piirtää. Opeta piirtämään kirjaimet oikein. Kannattaa hankkia aapinen, jossa on käytetty nykyisiä tyyppikirjaimia. Kirjainten kirjoittamisen harjoittelun voi aloittaa aapista lukiessä piirtämällä yhdessä sormella ensin mallikuvan päälle. Yleensä kirjaimista kiinnostuneet lapset haluavat myös oppia pian kirjoittamaan nimensä. Oikean kynäasennon opettaminen on myös tärkeä osa kirjoittamisen harjoittelua, siihen löydät ohjeet oheisesta linkistä.

Opeta piirtämään vain isot tekstauskirjaimet eli tikkukirjaimet (A, B, C,...). Pienet tekstauskirjaimet (a, b, c,...) ovat leikki-ikäiselle motorisesti liian vaikeita piirtää ja kyllähän kouluunkin kannattaa jättää jotain opeteltavaa. Pieniä tekstauskirjaimia kannattaa toki opetella tunnistamaan ja lukemaan.

Jos haluat kirjoittaa lapselle jotain tietokoneella, Fontti Futura Lt Bt on melko lähellä koulussa opettavia tekstauskirjaimia. 

Lähteet:

• Kirjoittamaan oppimisesta: Opin itse kirjaimet, Mervi Wäre ja Tini Sauvo, Tammi, 2011
• Uudet kirjaimet ja numerot: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kirjainuudistus/index.html
• Futura Lt Bt:n ja koulun tekstauskirjainten vertailu: http://www.tietsikka.net/pdf/selko/word/s_w03-07_fontit_ja_selkeys.pdf

Piirustus- ja kirjoitusharjoituksia piirustuslaudalla

Kirjoitusharjoituksia piirustuslaudalla

Kenelle: Taaperot, leikki-ikäiset
Tarvikkeet: Piirustuslauta

Olisihan se tietysti hienoa, jos kyniä ja paperia voisi pitää aina lasten saatavilla. Vaan jos meidän yksi- ja kolmevuotiaat poikamme saisivat esteettömän pääsyn kynäpurkille, meillä olisi ei-toivottua taidetta paperin lisäksi myös ainakin seinissä, lattiassa ja huonekaluissa. Ovathan ne piirustuslaudat muovin haaskausta, mutta hyvälaatuinen pyyhittävä piirustuslauta mahdollistaa piirtämisen tai kirjoittamisen harjoittelun juuri silloin kun se lasta kiinnostaa. Piirustuslaudan voi myös ottaa mukaan autoon viihdykkeeksi, jos lapsella ei ole taipumusta matkapahoinvointiin.

Lukemaan oppiminen: Kirjainten nimien tunteminen

Kirjainten nimien tuntemisen tiedetään ennustavan hyvin alkavaa lukutaitoa. Hyvä kirjaintuntemus antaa lukemista harjoittelevalle lapselle enemmän aikaa keskittyä äänteiden tunnistamiseen, nimeämiseen ja sanan kokoamiseen äänteistä. Lisäksi kirjainsymboli visualisoi ja konkretisoi äänteitä auttaen havaitsemaan niitä. Siten kirjaimen tunteminen ohjaa lapsen luontevasti liittämään kirjaimen sitä vastaavaan äänteeseen.

Kirjainpalikat

Mukava tapa aloittaa kirjainten nimiin tutustuminen jo vaikka vauvan kanssa on tutkia ja rakennella yhdessä kirjainpalikoilla. Leikkiessä palikan kyljessä olevan kirjaimen nimen voi sanoa ääneen ja liittää sen myös tuttuun sanaan sen alkukirjaimen perusteella, kuten "Tässä on Ä niin kuin äiti.", samalla voi myös sanoa kirjainta vastaavaan äänteen kuten /ä/. Kirjaimia kannattaa vähitelleen alkaa nimetä eri yhteyksissä aina kun niitä vastaan tulee; kirjoista, ruokapaketeista, mainoskylteistä, jne. - näin lapsi oppii huomaamaan, että kirjoitettua kieltä on kaikkialla.

Kirja: Opin itse kirjaimet

Jos lapsi on kiinnostunut kirjaimista, hän saattaa haluta lukea aapista ja opiskella sieltä kirjaimia. Hyvä ja kohtuullisen hintainen aapinen on esimerkiksi Tammen kustantama Opin itse kirjaimet, johon voi myöhemmin harjoitella kirjainsymbolien kirjoittamista. Kirjan mukana tulee myös kortit muutamaa kirjainpeliä varten.

Kirjainten nimiin tutustumiseen sopii mainiosti myös se perinteinen Tuiki, tuiki tähtösen sävelellä laulettu Aakkoslaulu, josta alla olevassa videossa on ihanan kotoisa taidonnäyte:

"A, B, C, D, E, F, G,

H, I, J, K, L, M, N,

O, P, Q, R, S, T, U,

V, X, Y, Z, Å, Ä, Ö

Tässä ovat aakkoset,

joita aina tarvitset."

Lähde:

• Lukimat/Lukivalmiuksien kehittyminen: http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukutaito-kehittyy/lukivalmiuksien-kehittyminen