Sivustolta löytyy paitsi tutut sudokut ja isommillekin haastavat sokkelot, myös parisenkymmentä muuta aivonystyröitä jumppaavaa tehtävätyyppiä. Tehtävien määrä on hengästyttävä ja ainakin meidän kokeilemamme tehtävät olivat todella hyvin tehtyjä. Tehtäviä löytyy monen tasoisia ja haastetta löytyy niin lapsille kuin aikuisillekin. Tähän sivustoon kannattaa tutustua, jos aivojumppa yhtään kiinnostaa!
Kahden kouluikäisen pojan äiti kertoo miten opettaa lapsilleen matematiikkaa, kirjoittamista, lukemista, englantia ja taiteita.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste looginen ajattelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste looginen ajattelu. Näytä kaikki tekstit
maanantai 30. marraskuuta 2015
Älypähkinöitä netistä
Sivustolta löytyy paitsi tutut sudokut ja isommillekin haastavat sokkelot, myös parisenkymmentä muuta aivonystyröitä jumppaavaa tehtävätyyppiä. Tehtävien määrä on hengästyttävä ja ainakin meidän kokeilemamme tehtävät olivat todella hyvin tehtyjä. Tehtäviä löytyy monen tasoisia ja haastetta löytyy niin lapsille kuin aikuisillekin. Tähän sivustoon kannattaa tutustua, jos aivojumppa yhtään kiinnostaa!
Tunnisteet:
alakoululaiselle,
esikouluikäiselle,
looginen ajattelu,
matematiikka
keskiviikko 26. kesäkuuta 2013
Pelittäminen eli itse keksittyjä lautapelejä pelaamassa
| Valmiille pohjalle neljävuotiaan tekemä ensimmäinen lautapeli. |
Tarvikkeet: Paperia/kartonkia, (tietokone, printteri ja nettiyhteys valmiiden pohjien tulostamiseen), lyijykynä, puuvärit, (noppa), (pelihahmoja, jos eivät "tule pelin mukana"), sekä lisäksi aikuiselle ruutupaperia, lyijykynä ja kumi.
Pyysin neljävuotiasta suunnittelemaan lautapelin valmiille pohjalle, kts syntyneen pelilaudan kuva yllä. Neljävuotiaan pelistä muodostui jonkinlainen toiminnallisen pelin ja perinteisen lautapelin risteymä, sillä osassa ruutuja tapahtui asioita joihin vain eläydyttiin kuten ruutu 1: "Rapu leikkaa varpaasi ja kyntesi." (ei vaikuttanut pelihahmon kykyyn jatkaa peliä, oltiin vaan kauhuissaan siitä miten pärjätään ilman varpaita) tai ruudut 18, 21, 23 ja 25: "Saat niin ison kimallesuomun, että maa tärisee ja talo heiluu." (pelissä kimallesuomuilla ei ollut arvoa, sen sijaan tärinään ja heilumiseen eläydyttiin fyysisesti). Pelissä oli myös perinteisen lautapelin piirteitä, esim. ruuduissa 19 ja 24 "Pelaaja heitetään laatikkoon. Laatikko madaltuu ja pääset pois kun saat nopalla 3, 4, tai 5.", mutta myös tietokonepeleistä paremmin tunnettuja ominaisuuksia kuten pelihahmojen useampia elämiä, ruudussa 14 "Karhu syö pelaajan. Jos pelaajalla on henkiä jäljellä, pelaaja saa ottaa itselleen uuden pelinappulan.".
Miten pelittää:
- Valmiita lautapelipohjia voi printata netistä. Pohjia löytyy esim. tekemällä kuvahaun hakusanalla "blank board game template". Voit tietysti myös piirtää pohjan lapselle tai isompi lapsi voi piirtää sen myös itse. Ensimmäisillä kerroilla valmiista pohjasta voi olla helpompi aloittaa, silloin päästään heti itse asiaan eli miettimään miten peli toimii.
- Pyydä lasta kertomaan mitä pelin eri ruuduissa pelaajille tapahtuu ja kirjaa lapsen ideat kuten hän on ne kertonut. Tarkoitus ei ole tuottaa pelidynamiikaltaan toimivaa peliä - oikeasti hyvän pelin tekeminen on aikuisellekin varsin haastavaa. Pelin ei myöskään tarvitse olla mitään läpikäyvää peli-ideaa tyyliin "Teddykarhujen huviretki" vaan lapsi saa irrotella vapaasti sääntöjä keksiessään. Ruutujen numeroiminen helpottaa ruutuihin liittyvien sääntöjen kirjaamista. Jos lapsi ei keksi miten aloittaa, voit muistuttaa siitä mitä siirtäminen johonkin ruutuun laudalla voi tarkoittaa, esim:
- Hyppyjä eteenpäin/taaksepäin laudalla.
- Jumiutuminen ruutuun tietyn kierrosmäärän ajaksi tai kunnes saadaan nopalla jokin tietty luku.
- Saa rahaa tms. pelissä arvokasta joko suoraan tai esim. vastaamalla johonkin kysymykseen oikein.
- Voi ostaa pelin valuutalla jotain pelissä hyödyllistä.
- Pyydä lasta kuvittamaan ja värittämään pelilautaa samalla kun hän selittää mitä eri ruuduissa tapahtuu. Piirtäminen ja pelin toiminnan keksiminen ruokkivat toisiaan. Kaikissa ruuduissa ei tietenkään tarvitse tapahtua mitään erityistä. Peliin voi liittyä tietysti myös erilaisia pahvista leikattuja kortteja, joissa on kuvia, kirjoitettuja kysymyksiä tms.
- Muista kysyä myös miten peli aloitetaan, miten pelihahmoja liikutellaan ja kuka voittaa pelin.
- Kun peli on valmis, pelatkaa peliä. Useampi pelaamiskerta avaa pelin toimintaa paremmin lapselle.
- Jos peli on lapselle erityisen mieleinen, on varmasti hyvä idea pyytää muitakin lapselle läheisiä pelaamaan peliä. Silloin on kuitenkin kaikille pelaajille tehtävä selväksi, että tarkoitus ei ole arvostella eikä kehittää peliä vaan nauttia sen pelaamisesta juuri sellaisena kuin se on, peli on jo valmis.
Miksi pelittää (tuumailen mä):
- Opettaa ymmärtämään loogisia syy-seuraussuhteita. Lapsi ymmärtää miten kukin hänen luomansa sääntö vaikuttaa siihen miten peli etenee ja millaista peliä on pelata.
- Useampi pelittäminen luultavasti opettaa ennakoimaan pelaajien reaktioita erilaisiin pelidynamiikkoihin.
- Lapsi saa kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksen ja onnistumisen elämyksiä.
Tämän puuhan idean luulisin kehitelleeni itse saduttamisen ja tarinasäveltämisen pohjalta, ainakaan mitään suoraa lähdettä en osaa tälle keksiä. Nelivuotias oli haltioissaan, joten uskallamme suositella tätä pelaamisesta kiinnostuneelle nuorisolle.
Tunnisteet:
esikouluikäiselle,
leikki-ikäisille,
looginen ajattelu,
matikkapelit
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
