Äiti mikä on ravintoketju?

Pihlaja on puu ja puut ovat kasveja.

Nelivuotias oli kuullut jostain termin ravintoketju eikä meinannut millään saada unta, kun en osannut sitä selittää niin että hän olisi sen mielestään ymmärtänyt. Surffailin vähän ideoita ja löysin Varpu Elorannan artikkelin "Mitä ja miten biologiasta opitaan luokilla 1–6?", jossa kerrotaan:

• Valtaosa kuudesluokkalaisista ei ole vielä ymmärtänyt kasvien ja eläinten oleellista eroa eliöinä, eikä eliökunnan luokittelun aakkosia. 

• Lapsille ei ollut muodostunut yläkäsitettä kasvi, vaan puut olivat puita ja sammaleet sammalia. 

• Kasvien ruokana pidettin multaa, vettä tai esimerkiksi matoja, joista oli puhuttu kompostoinnin yhteydessä. Siis jotakin, minkä kasvi ottaa ulkopuoleltaan. 

Artikkelin mukaan oppilas pystyisi ymmärtämään paremmin ekosysteemiä kokonaisuutena, jos hän ymmärtää tuottajien, kuluttajien ja hajottajien välisiä suhteita. Tuli sellainen fiilis, että näitä hommia voisi pohjustaa hiukan kotona niin kouluopetuskin ehkä sitten aikanaan aukenisi muksuille helpommin.

Koska kivaa suomenkielistä matskua en löytänyt, katselimme englanninkielisistä lähteistä poimittuja kuvia. Koska nelivuotias ei vielä osaa lukea, se ei meillä haitannut menoa mitenkään.

1. Kuvaesimerkki ravintoketjusta maalla. Kasvit osaavat valmistaa itselleen auringon säteilemän energian avulla energiapitoista ravintoa (sokereita) aineksista, jotka eivät itsessään sisällä energiaa. Eläimet eivät voisi elää ilman kasveista joko suoraan (kasvissyöjät) tai välillisesti (lihansyöjät) saamaansa energiaa.
2. Lyhyt ravintoketjutehtävä lapselle.
3. Vähän pidempi ravintoketjutehtävä lapselle.
4. Kuvaesimerkki yhteyttämisestä. 
5. Ravintoverkkotehtävä lapselle. 
6. Ravintoketjupeli lapsille. Tätä peliä tuli pelattua vähän sovelletusti. Ensin jaottelimme eliöt kasveihin, sieniin ja eläimiin, sitten jaottelimme eläimet edelleen kasvinsyöjiin ja lihansyöjiin ja totesimme mitkä eliöt olivat hajottajia. Yksinkertaisuuden nimissä tuomitsimme kaikkiruokaiset lihansyöjiksi. Pelissä on onneksi luntti mukana, itse en olisi kaikkien näiden otusten syömisuhteita tiennyt. Tämän jälkeen sekoitimme kortit ja pelasimme omaa "Kuka syö kenet" -peliä. Nostimme molemmat kaksi korttia ja se jonka eliö käyttää ravinnokseen toisen eliötä sai pitää molemmat kortit. Jos syöntisuhdetta ei löytynyt niin kortit laitettiin pöytään ja niitä sai käyttää, jos kädessä olevat kortit eivät seuraavilla kierroksilla syöneet toisiaan.

Uskoisin että asia tuli ymmärretyksi tälle ikäkaudelle riittävällä tasolla, ainakin nelivuotias vaikutti opiskeluhetkeemme tyytyväiseltä.

Lähteet ja resursseja:

• Mitä ja miten biologiasta opitaan luokilla 1–6?, Varpu Eloranta: https://www.edu.helsinki.fi/malu/tutkimus/adsymposium/artikkelit/BI%20Eloranta.pdf
• Luokkien 1-4 biologia opetuksen sisällöt: http://www.edu.fi/perusopetus/biologia_ja_maantieto/biologia_1_4 
• Kuvaesimerkki ravintoketjusta maalla (englanniksi): http://mun3484.wikispaces.com/file/view/food_chain.jpg/280760194/food_chain.jpg 
• Kuvaesimerkki yhteyttämisestä (englanniksi): http://www.co2crc.com.au/images/imagelibrary/gen_diag/Photosynthesis_media.jpg
• Ravintoketjutehtäviä lapselle (englanniksi): http://www.turtlediary.com/grade-1-worksheets/science-worksheets/food-chain-worksheets.html
• Ravintoketjupeli lapsielle (englanniksi): http://www.exploringnature.org/graphics/teaching_aids/classroom_foodweb_tifs.pdf