 |
| Kirja: Sateenkaarikala tutkii meren syvyyksiä |
Sateenkaarikala tutkii meren syvyyksiä -kirja on ollut meillä kirjastosta lainassa jo useita kertoja. Aivan ensimmäisenä ihastuin Marcus Pfisterin kirjan kauniiseen, vaihtelevaan, maalaukselliseen ja tunnelmalliseen kuvitukseen eikä kuvien tenhovoima tunnu katoavan useiden lukukertojenkaan jälkeen. Poikien äitinä arvostan myös kirjan kuvien kimmeltävää ulkoasua - poikien kanssa ei yleensä pääse näiden kimmelyshommien kanssa puuhailemaan. Voisikohan joku tehdä söpön ja kimmeltelevän autokirjan meitä äitejä varten? No, takaisin raiteille.
Kirjan tarina on sujuva ja siinä on tärkeä opetus erilaisuuden hyväksymisestä. Sateenkaarikala hukkaa hohtosuomunsa ja sitä etsiessään hän tutustuu pohjassa asusteleviin otuksiin ja saa heiltä apua hohtosuomun etsimisessä. Erilaisuudestaan huolimatta Sateenkaarikala ja pohjan asukit ystävystyvät. Kun hohtosuomu on löytynyt ja Sateenkaarikala palaa pinnalle, muut pinnan asukit ovat ihmeissään, kun Sateenkaarikala oli uskaltanut tutustua pohjan asukkeihin.
Tästä kirjasta meillä pitävät niin äiti kuin lapset, lämmin suosituksemme!
Kirja:
- Sateenkaarikala tutkii meren syvyyksiä, Marcus Pfister, Lasten keskus, 2010
Kiitos vinkistä! Näyttää kivalta emmekä ole ennen lukeneet! Täytyypä vilkaista Helmetistä :). Olen törmännyt ainakin vauvojen laivakirjaan, jossa on paljonkin kimallusta, mutta isompien poikien kirjoja taitaa tosiaan olla vaikeaa löytää kimaltavina!
VastaaPoistaKirjan jokainen kuva on oma taideteoksensa ja se tuo kimallusta harmaanpaankin päivään. Pitäisi varmaan lukea prinsessa- ja keijukirjoja noille pojillekin niin saisi aina välillä nautiskella hempeistä väreistä ja kimmellyksestä itsekin.
Poista